Asun Brysselissä morsiaimeni kanssa - ja hän on nyt raskaana (10 viikko). Olemme siksi hyvinkin kiinnostuneita kokemuksista Brysselissä synnyttämisestä.

Miten esimerkiksi äitiysneuvonta toimii Brysselissä? Mihin kliniikkiin kannattaisi hakeutua? Olisiko tietoa Brysselissä toimivasta gynekologista, joka puhuu englantia tai ruotsia?

Vauvan syntymishetkellä on hyvinkin mahdollista, että emme ole vielä naimisissa. Saattaako tästä koitua byrokraattisia ongelmia? Onko jollakulla kokemuksia näistä?

Ystävällisin terveisin

Tervehdys,

ensinnäkin onnittelut teille molemmille. Itse olemme tilanteessa, jossa asiakkaan pitäisi syntyä pikapuoliin. Tiedämme yhtä sun jos toista tähän mennessä, ainakin Waterloon käytännöistä ja Braine l'Alleudin sairaalasta.

Toiseksi, marssikaa Waterstone-kirjakauppaan Brysselissä ja investoikaa 10 euroa Having your baby in Belgium-kirjaseen ja cd-levyyn. Totuudenmukaisesta ja asiallista tietoa edullisesti.

Kolmanneksi, voit soittaa suoraan puhelimella ja kysyä asioista. Autan mielelläni suomalaisia. Puhelinnumeroni on 0495 5040 45

terveisin,

Antti

Hei,

minulla on ruotsinkielisen gynekologin yhteystiedot (on listoilla Braine l'Alleudin sairaalassa) mutta myös rutkasti infoa yhdestä aivan mahtavasta Belgialaisesta synnytysvaihtoehdosta, nimittäin n.k. sage-femme indépendent eli freelance-kätilö. Silloin käydään sairaalassa vain välttämättömissä ultratutkimuksissa (niin kuin Suomessakin), loput hoitaa kätilö joka tulee kotiin, kuuntelee sydänäänet, keskustelee ajan kanssa, neuvoo, ... Hän on myös se joka hoitaa synnytyksen (sairaalassa, synnytyskodissa "maison de naissance" tai kotona jos on oikein rohkea.) ja synnytyksen jälkeiset tarkistukset. Hän tulee synnytyksen jälkeen kotiin ja on tavoitettavissa 24/7, ... voin lämpimästi suositella. Ja mutualité korvaa kaiken.
On pajon muitakin mahdollisuuksia kuin synnyttää Edith Cavellissa!

Jos kiinnostuitte, minuun voi ottaa yhteyttä. 0478 183 590 / Petra

Henkilökohtaisesti suosittelen lämpimästi välttämään paikallisia gynekologeja. Belgian terveydenhuollon hygienia taso ei lähimmäisten ja omien kokemusteni mukaan ole todellakaan Suomen veroista. Luulen että turvallisin vaihtoehto on olla yhteydessä Brysselissä työskenteleviin suomalaisiin lääkäreihin.

Henkilökohtaisesti suosittelen ulkomaille lähtiessä ennakkoluulottomuutta ja avointa mieltä. Kannattaa kysellä (eikä vain suomalaisilta), googlata, käydä tutustumassa eri sairaaloihin, verrata eri vaihtoehtoja ja sitten valita mieleisensä.

Vuosittainen European Health Consumer Index -tutkimus rankkaa jälleen Belgian Suomen edelle. Myös WHO:n raportteihin kannattaa tutustua jos tykkää tilastoista. Suomen terveydenhuolto on toki hyvä, mutta muuallakin osataan ja joskus jopa paljon paremmin.

Turvallista odotusaikaa ja synnytystä toivottaen!

(EHCI:n raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.healthpowerhouse.com/files/2008-EHCI/EHCI-2008-report.pdf)

St. Lucin sairaalassa Woluwe St. Lambertissa on englantilainen gynegologi, Dr. Graham Hutchings, jota on kehuttu paljon xpats.com -sivuilla. Halutessanne voitte aina kokeilla ja vaihtaa lääkäriä, jos teillä ei jostain syystä synkkaa. St. Luciin voi soittaa ja pyytää ajan haluamalleen lääkärille. Liikkeellä kannattaa olla ajoissa, jos haluaa ajan tietylle lääkärille.

Asun Belgiassa, mutta en Brysselissa.

Kolme raskautta ja kolme kertaa aivan mahtavat paikalliset ammattihmiset ymparilla niin raskauden seurannassa kuin itse synnytyksissakin(sama laakari hoitaa tutkimukset raskauden aikana ja on synnytyslaakarisikin). Ystavalllisyytta, positiivisyytta, neuvoa , ohjausta ja mika tarkeaa olivat yhteydessa viela lapsen syntyman jalkeenkin.

Elamanlaatu on ilmeisesti parempaa Brysselin ringin ulkopuolella, oma mielipiteeni paikallisesta systeemista on parempi kuin Suomessa raskaana olleiden suomalaisten kavereitteni omastaan.
Brysselilaisia tai sen systeemia en tunne.Belgia ei ole vain paakaupunki kiireineen.


Vauvan syntyman jalkeinen neuvolakontrolli hoidetaan vauvan kotona, samoin rokotukset ja muut info aina kolmeen ikavuoteen asti (ONE n terveydenhoitajat)...

Ala pelkaa paikallista systeemia, muutama negatiivinen kirjoittaja (heidan kokemus ja varmaankin ihan kohdallaan)ei muuta tosiasiaa hyvasta terveydenhoitosysteemista.

Suomi ei ole maana aina ykkonen joka asiassa ,vaikka niin haluttaisiinkin uskoa.

Erona suomalaiseen jarjestelmaan on ennen kaikkea se, etta sisallollisesti kaikkea loytyy. Taalla ei ole vain yhta virallista formaattia toimia naissa asioissa. Belgiassa ollaan hollantilaistyyppisen hyvin luonnonlaheisen ja ranskalaistyyppisen usein erittain medikalisoituneen synnytyskulttuurien valissa. Koska vaikutteita on molemmista aaripaista, niiden valilta loytyy toimijoita ja tyyleja vaikka kuinka paljon.

Olennaista on siis osata valita sellainen sairaala ja sellainen laakari, tai muun tyyppinen seuranta (viitaten edelliseen esim. kotikatilo), joiden hoitofilosofia parhaiten vastaa omaanne. Huonojakin kokemuksia ihan varmasti loytyy, mutta omani ovat olleet positiivisia, niin synnytys- kuin muissakin laakareihin ja sairaaloihin liittyvissa yhteyksissa. Olen synnyttanyt 2 lasta Brysselissa, mielestani aivan ihanissa olosuhteissa ja erittain patevan laakintahenkilokunnan avustamana.

Laakarit tekevat toita tietyissa sairaaloissa. Heita ei voi kysya "keikalle" toiseen sairaalaan. Siina mielessa etsinta kannattaa aloittaa ehka ensin sairaalasta. Kannattaa kayda eri synnytysosastoilla katsomassa ja kyselemassa niista palveluista mita ne tarjoavat. Samalla tietysti tulee huomanneeksi miten tuli otetuksi vastaan - tuntuiko kivalta vai ei. Sitten voi valita laakarin siina sairaalassa toimivista laakareista. Itse kavin keskusteluja hoitajien kanssa, kyselin eri laakareiden toimintatavoista ja mentaliteeteista, samalla kertoen hoitajalle omista toiveistani. Hoitajat tuntevat oman sairaalansa laakarit aika hyvin, neuvot olivat oikein hyvia. Ai niin, ja etsiessani ilmestyin paikalle aina varoittamatta etukateen. Se oli aika hyva metodi huomata kuinka syvalla se ystavallisyys hoitohenkilokunnassa juoksee

Yksi vaihtoehto on myos konsultoida Brysselin suomenkielisia laakareita - heille on varmasti kaikille ehtinyt muodostua hyva verkosto, ja kyky suositella tarpeisiinne sopivia laakareita tai sairaaloita. Olennaista on siis miettia mita itse haluaa, ja etsia siihen sopiva ymparisto.

Monet laakarit puhuvat hyvaa englantia. Bryssel ei ole siinakaan suhteessa takapajula

Jos haluatte jutella, laittakaa yhteystietoja, osaan varmaan antaa jotain osviittaa eri sairaaloiden tyyleista ja todellisuuksista.

Brysselissä toimii suomalaisten vetämä vauvapiiri, jonka yhteystiedot muistaakseni löytyvät suomi-klubin sivuilta. Suurin osa siellä kävijöistä on synnyttänyt Belgiassa, joten sitä kautta saisit varmasti paljon asiallista tietoa ja kokemuksia paikallisesta järjestelmästä ja vaihtoehdoista.
Itse synnytin vuosi sitten Clinique St Michel -sairaalassa Brysselissä, jossa gynegologini konsultoi. Niin synnytys kuin raskaudenajanseuranta olivat huippukokemusia, kiitos asiantuntevan henkilökunnan ja hyvin toimivan sairaalan. Kuten yllä jo todettiin raskauden todennut lääkäri seuraa sinua yhdeksän kuukautta ja hoitaa synnytyksen. Lisäksi suurena erona Suomeen on se,että ultria on joka kuukausi, lopussa vielä tiheämmin. Sairaaloiden tai lääkärien perushygieniassa en ole tavannut kahdeksan vuoden aikana minkäänlaisia puutteita.

Byrokratiassa saatte varmasti apua lähetystöstä. Meillä isä joutui ennen synnytystä tunnustamaan lapsen kunnantalolla ja lapsen syntymän jälkeen vielä lähetystössä.

Olen synnyttänyt ensimmäisen lapseni Suomessa, kätilöopistolla, neljä vuotta sitten, ja nyt toiseni täällä Belgiassa viisi kuukautta sitten. Kummassakin oli omat hyvät ja huonot puolensa, kuten arvata saattaa. Brysselistä ei ole kokemusta tosin.

Minäkin olisin ehdottanut että ota yhteyttä vauvapiiriin joka kokoontuu Brysselin lähistöllä säännöllisesti; sieltä saat varmaan niin monta mielipidettä ja ohjetta kuin aktiivisia äitejäkin on!

Matti kirjoitti:


Tämä taitaa olla läppä... Matilla on siis henkilökohtaista kokemusta paikallisten gynekologien hygieniatasosta.

No itselläni on täältä ihan hyviä ja myös vähemmän hyviä kokemuksia gynekologeista, aivan kuten Suomestakin. Hygieniatasosta ei tosin ole valittamista. Esimerkiksi Medisiksestä löytää helposti englantia puhuvia gynekologeja, kun mainitsee asiasta aikaa varatessa. Järkevintä kuitenkin lienee tosiaan valita ensin sairaala ja sieltä sopiva lääkäri.

Terve!

Kiitos kovasti kaikista asiantuntevista vinkeistä. Niistä on hyvää alkaa!

Yst. terveisin,
Valo

Jos ette ole naimisissa, tai naimisiinmeno venyy lähelle laskettua aikaa, kannattaa hoitaa isyyden tunnustuaminen reilusti ennen synnytystä. Tämä tehdään kunnantalolla, moelmpien tulevien vanhempien on oltava läsnä ja tarvitsette mukaan gynegologin todistuksen raskaudesta sekä henkilöllisyystodistukset. Prosessi kestää noin 10 minuttia + mahdollinen jonotus (kunnansihteeri kirjoittaa ja lukee ääneen paperin, jossa todetaan, että NN todistaa olevansa MM:n odottaman pp/kk/vv syntyvän lapsen isä)) ja tämän jälkeen lapsi rekisteröidään Belgiassa automaattisesti myös isän nimiin (esim. syntymätodistukseen). Belgiassa myös äitiyslomat, lapsilisät yms. yleensä hoidetaan isän työpaikan sosiaalivakuutuksen kautta ja isyyden tunnustus helpottaa prosessia.

Jos lapselle haetaan Suomen kansalaisuutta, pitää isän tunnustaa isyytensä vielä erikseen joko Suomessa kotikunnassa tai suurlähetystössä.

Miksi suomalaisen aidin lapsi pitaa tunnustaa isansa puolesta Suomessa saadakseen Suomen kansalaisuuden?

Suomen laki tietaakseni maaraan suomalaisen aidin lapset automaattisesti Suomen kansalaisiksi.

Meilla on kolme lasta, mina:aiti suomalainen ,isa italialainen passinsa mukaan.Lapsillamme on kolme kansalaisuutta, ilman kotimmanireissuja.Ilmoitin lapsemme puhelimitse suurlahetystoon, josta ilmoittavat eteenpain. Lapsilla on jopa Suomen sosiaalinumerot todisteena kansalaisuustodistuksen kera.

Minulle ilmoitettiin ,etta lapset kirjautuvat automaattisesti Suomen kansalaisiksi ,koska olen itse aitina suomalainen.Italian konsulaatissa ilmoitettiin sama, mutta isan puolelta: ovat automaattisesti Italian kansalaisia, koska isa on italialainen.

Belgian kansalaisuuden saivat automaattisesti, koska ovat syntyneet tassa maassa, isansa myos, lasten isoisa teki toita tassa maassa, mutta toiden loputtua palasi perheensa kanssa kotimaahansa.

Joka maalla on eri saannot ja siihen asti kunnes ne yhtenaistetaan voi olla nainkin sekavaa kansalaisuuden suhteen.

Suomen kansalaisuus tulee tosiaan automaattisesti (huom! lapsen syntymästä pitää ilmoittaa erikseen väestötietojärjestelmään), jos äiti on suomalainen. Avopuolisoiden kohdalla lapsen isää ei kuitenkaan merkitä Suomen rekisteriin, jos isyyttä ei ole tunnustettu Suomessa. Lisätietoja: www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/ohjeita_u...lle/#Lapsen%20syntymä

Ai niin, yksi asia jai sanomatta: On hyva tietaa etukateen, etta synnytyksesta saattaa tipahtaa suhteellisen suuri lasku perasta pain. Laskun koko riippuu huoneen tyypista ja muista kaytetyista palveluista. Mikali teilla on paikallinen mutuelle kannattaa tarkistaa etukateen mika osa korvataan ja mika ei. Lisavakuutukset saattavat korvata hyvinkin suuren osan jopa ns. "ylimaaraisista" palveluista. EU sosiaaliturvan korvauksista en tieda mitaan. Oletan, etta Suomessa lasku olisi selkeasti pienempi.

Muistaakseni yhden lapsen sairaalakulut olivat laskun mukaan siina 800-900 euroa,sairaalassa oma yksityishuone ,vapaat vierailuajat, mies olisi saanut asua siina kanssani. Suihku-kylpyhuone, vauvan hoitoalue lavuaareineen, jaakaappi, televisio, videot sanky erittain mukava pehmea iso nojatuoli ja paljon extratyynyja , jotta imetysasento olisi mukava.Vauva 24:24h vieressani omassa sangyssaan, hoito minun "vastuulla" heti ensitunneista asti, mutta sitten toisaalta apua sai kaikkeen ammatti-ihmisilta aina kun halusi.Jos halusit tuulettua lyhyita aikoja vauvan sai vieda toimiston yhteydessa olevaan vaualaa lasi-ikkunoiden taakse. Sairaala laskutti vaipoista eika vaatetta annettu sairaalasta, vaan sinne mentiin ison matkalaukun kanssa, kaikki vauvan tykotarpeet vaattet ja tarvikkeet tuotiin kotoa.Samoin kaikki aidin tarvikkeet ja vaatteet.
Vauvan maitopullot tai imetysaikoina hoitaja paikalla, pakettiin kuului fysioterapeutin kaynti kerran paivassa ja aidin pesu ja hoito.

Olin synnytysparatiisissani 7-8 paivaa kolme eri "lomareissua".Nautin joka kerta "hotellihuoneestani".

Paikallinen mutuelle seka mieheni tyopaikan vakuutus korvasivat kaiken.

Kotiin tulopaivan jalkeen O.N.E -neuvolanhoitaja alkoi kayda kotireissuja; alkuun pari kertaa viikossa, sitten kerran viikossa, sitten kerran kuukaudessa ja aina aikojen harventuen aina kolmeen ikavuoteen asti.Crechessa (seimessa)hoidossa olevat lapset hoidetaan suoraan sen kautta.

Paikallinen aitiysloma on siina kolmisen kuukautta, joten seimet ovat taynna pienen pienia vauvoja.